Kunnallisvaalit käytiin viimeksi vuonna 2004. Tuolloin huimat kuutisenkymmentä prosenttia äänioikeutetuista kävi antamassa äänensä. Mutta mikä ihmeen äänestysprosentti tuo oikein on? Sehän tarkoittaa sitä, että yli 40 prosenttia kansasta jätti äänestämättä! Eikö kahden viidesosan mielestä demokratia ole oikea tapa hoitaa Suomen asioita vai eikö ihmisiä yksinkertaisesti kiinnosta? Ketkä täällä oikein jättävät äänestämättä ja minkä takia?

Ensimmäinen fakta on ainakin se, että ne äänetävät, joiden mielestä se on tärkeää ja hyödyllistä, eli ne, joilla on siitä tietoa. Tiedostavien (ja koulutettujen?) nuorten ja aikuisten lisäksi tässä jengissä on mukana suuri joukko niitä, joilla on jotain menetettävää, eli rikkaita yrittäjiä ja sen sellaisia. Verojen on pysyttävä alhaalla, saatavilla olevien palveluiden on oltava monipuolisia ja siitä on pidettävä huolta, ettei omilla voitoilla missään nimessä tueta liikaa typeriä köyhiä, joilla ei ole varaa kouluttautua ja joilta puuttuu älyä ja ahkeruutta taikoa jostain itselleenkin tuottavia yrityksiä. Oma asema yhteiskunnassa ei saa huonontua hiukkastakaan, koska kyllähän sitä on kovalla työllä ansaittu ne luksuslukaalit järvien rannoille, kesämökit, muutamat autot ja ulkomaanmatkat. Elintaso on kiinni omasta ahkeruudesta ja siitä, miten paljon on valmis uhraamaan firman eteen (parisuhteen, omien lapsien tuntemisen, vapaa-ajan, mielenterveyden, inhimillisyyden,...). Sossutukea saa liian helposti, Suomi tarvitsee köyhiään jne. Ja vaikka nyt kärjistänkin aika rutkasti ja tästä kuultaa läpi oikeistovihani, niin suon kyllä äänioikeuden ihan kaikille ja olen mielissäni siitä, että edes jotkut osaavat sitä käyttää ja ymmärtävät sen tärkeyden. Reilua, mutta hurjaa.

Surullista taas on se, miten juuri ne, joilla menee kaikkein huonoimmin ja jotka kaikkein kipeimmin tarvitsisivat yhteiskunnan tukea ja asioiden muuttumista, jättävät äänestämättä. Köyhyysrajan alla asuvat, yksinhuoltajat, perusduunarit. Tavalliset ihmiset. Juuri ne, joita kaikkein eniten koskettaa kaikki se, mitä kunnanvaltuustoissa päätetään aina terveydenhuollosta päiväkoteihin ja kouluihin. Näissä ryhmissä on vallalla selvästi joku hämärä ajatusmalli, jonka mukaan sohvalle jääminen voittaa äänestyspaikalle vaivautumisen, "kyllä kaikki muut kuitenkin äänestävät niin ihan sama". Tai vaihtoehtoisesti ihmisillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi tietoa edes perusasioista ja oikeasta ja vasemmasta, eikä tietenkään mitään intoa hankkia sitä.

Tieto muuttaisi asioita. Tiedon avulla äänestämättömät ymmärtäisivät äänestämisen tärkeyden ja valtansa käyttämisen vaikutuksen itseensä ja läheisiinsä. Tieto saisi äänestävätkin perustamaan valintansa johonkin tukevampaan kuin irc-gallerian vaalikoneeseen. On niin paljon ihmisiä, jotka äänestävät "tutun tuttua" tai "sitä, jolta sain kaupungilla kahvia ja esitteen ja ilmapallon" tai jotain puolijulkkista tietämättä lainkaan, mitä nuo ehdokkaat edustavat. Usein kuulee ihmisten äänestävän myös "sitä kivoimman näköistä" siitä puolueesta, jolla on hienoimmat ja isoimmat ja panostetuimmat mainokset, vaikka ehdokkaan arvomaailma olisi kaukana äänestäjän omasta. Minusta tämä on surullista ja kaikin puolin kamalaa.

Entä mitä tälle sitten voisi tehdä? Voi ainakin toimia pienissä piireissä, rohkaista tuttujaan kevyeen poliittiseen keskusteluun ja ajankohtaisesti patistaa heitä äänestämään. Lempparipuoluettaan voi tietysti aktiivisesti tukea ja sen sanaa levittää, mutta tärkeintä on mielestäni ylipäätään puhua äänestämisen ja vaikuttamisen tärkeydestä. Ongelmat on nostettava esiin ja ihmisiä on muistuteltava siitä, että niille voi tehdä jotain jos vain viitsii.

Virallinen äänestyspäivä on tämän viikon sunnuntaina, eli huomenna. Jos et nyt äänestä, on sinun ihan turha inistä seuraavan neljän vuoden aikana kunnallisista ongelmakohdista, esimerkiksi liian kalliista bussilipusta ja kouluruuan tasosta. Ja jos äänestät, toivon, että olet tutustunut ehdokkaasi ja hänen puolueensa ajatusmaailmaan, mutta vaikka et olisikaan, niin mene silti - kyllä se vaalikonekin jotain tietää. Ja muistathan ottaa mukaasi kaikki läheisesi, jotka vaan saat kiinni; minäkin aion raahata poikaystäväni äänestämään vaikka itse olenkin antanut ääneni jo ennakkoon. :)